Kerrotaas vähän ensin millainen tyyppi tässä kirjoittaa. Eli nimi on Sami ja ikää on 32 vuotta, joten sijoitun tässä Spartailijoiden joukossa nätisti vanhimmaksi. Näyttämisen tarve näille junnuille on siis aivan valtava, mutta valitettavasti on heti myönnettävä, että kunnon puolesta edustan hännänhuippua. Meille tehty kuntotesti iski eteen mustaa valkoisella, että sekä hapenoton, puristusvoiman ja yleiskunnon puolesta on minulla vielä paljon tehtävää että saan tämän kyseisen treenin siedettävään aikaan läpi. Mutta kuntoahan tässä ollaan nostamassa.
Urheilutaustaa minulla ei ole juuri lainkaan, harrastan pelkästään satunnaista polkupyöräilyä ja suht vakituista kuntosalilla käymistä. Salilla hankittu lihaskunto ei tässä nyt vain pääse loistamaan, kuten on tullut huomattua. Itseasiassa lihaskuntokin on nyt ollut aivan surkea, kun salilla käymiseen pääsi tulemaan ikävä 1,5kk tauko viime vuoden lopussa. Onneksi alkutalven kunnon palautus on kestänyt vain tämän kolme viikkoa ja nyt alkaa olla jo kurottu takaisin sen mitä on menetetty.
Urheilu ei ole koskaan maistunut myöskään siksi, että minulta on leikattu hankala paksusuolentulehdus teini-ikäisenä, jonka jälkeen vietinkin kymmenkunta vuotta 55 kiloisena heiveröisenä laiheliinina. Oikeasti, minut olisi voinut puhaltaa kumoon. Ruoka ei maistunut koskaan ja aina väsytti tai olin kipeä. Sitten päätin etten anna moisen taudin ja menneisyyden vaivata, vaan aloitin pikkuhiljaa salilla käymisen ja lopulta sainkin siihen rytmin ja kunto alkoi nousta. Nyt painan jo ihan normaalin ihmisen verran. Ikävästi vain vanha vaiva on viimeisen vuoden aikana taas oireillut ja yrittää latistaa treenausinnon, mutten aio sen antaa vaikuttaa liikaa. Tiedän että monet jotka ovat samaa tautia sairastaneet lamaantuvat samalla lailla kuin minäkin aiemmin, mutta haluan ehdottomasti kannustaa sellaisia ihmisiä vain yrittämään. Se on pirun hankalaa, mutta lopulta kun suosta on noustu niin ihmettelee miksi ei tehnyt sitä aiemmin.
Noniin, se minusta. Nyt siis katsaus mitä tuli todettua Sparta-treenin alussa: yleiskunto heikko, maastavedon tekniikka hakusessa, leuat aivan järjettömän vaikeat, kahvakuula tuntui painavan liikaa, vatsalihasliikkeisiin tuhlautuu liikaa aikaa.
Näitä kohtia olen nyt sitten alkanut parantamaan. Nyt kolme viikkoa olen tehnyt lähinnä lihaskuntoa koska se on ollut kadoksissa mutta kuten sanottu, se on nyt palautunut lähes siihen mitä se oli aiemmin ja viikon ohjelmat ovat hioutuneet kohdilleen. Kahvakuula sujahtaa nyt äärettömän helposti ja nopeasti ylös, kiitos hyvien tekniikkatreenien. Pyrin tekemään meidän yhden pakollisen treenin lisäksi kolme kovaa treeniä ja 1-2 peruskuntoa kohottavaa ja palauttavaa kävelylenkkiä. Haluan pitää kunnolliset välipäivätkin välillä, joten välillä lepuutan vain. Kävelyt painottuvat viikonloppuihin, kovat treenit viikolle yhden välipäivän kera.
Ilokseni huomasin että leuat alkoivat vihdoin sujua, maastavedon tekniikka parani kun vain malttoi pienentää painoja ja hakea sen kohdilleen, mutta vielä olisi se peruskuntoa ja vatsalihasliikkeet jotka hiertävät. Onneksi on vielä monen monta viikkoa aikaa, mutta eipä auta laiskotella!
Kuvia
