Nyt on tääkin jumppa aloitettu ja ekat kimppatreenit oli tosi hyvät ja opettavaiset. Jätkät veti oikeesti täysillä ja yllättäviäkin tuloksia tuli. Mikään ei ehkä ole niin hienoa, kuin tavalliset ei-liikuntaa-hirveästi-harrastavat kolmekymppiset jätkät vetää rajun treenin luovuttamatta veren maku suussa. Joillakin tosin maistui vatsahapot ja oksennus.
Parantamisen varaa suoritteissa on kaikilla ja suurimmat ongelmat porukalla on leuanvedon sekä vatsalihasliikkeen kanssa. Leuanvedossa ongelmaksi muodostui etenkin konttorityöntekijöiden olemattomat lihakset ylävaratalossa. Vatsalihasliikkeessä ongelma ei ole vatsalihakset, vaan käsistä loppuva poweri.
Toistot yleensä oli aika puhtaita ja puhtauteen me pyritäänkin. Valitettavasti kaikilla ei ole tarpeeksi voimaa jolloin yksittäisen toiston puhtaus kärsii kohtuuttomasti. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota kun henkilökohtaisia treeniohjelmia laaditaan.
Näiden tulosten pohjalta uskallan väittää, että monet saavuttavat tavoitteensa tässä treeniohjelmassa.
”Hauskuus on takana, nyt alko treenit.”
Testiajossa paikallistettujen heikkouksien eliminointi alkaa rakentamalla voimaa ylävartaloon. Salin puolelta kuluu vain painojen kolkko nauru. Se on lupaus tuskasta ja hiestä. Samalla se on lupaus haasteesta, se on myös kuiskaus voitosta. Jokainen toisto, jokainen sarja on askel lähemmäs tavoitetta. Lähemmäs voittoa.
Kuvia
